15. Sua odotin.

Osan lukumusiikki.

***

Siiri marssi vihaisesti Shanna perässään pitkin hotellin käytäviä. Joku muu olisi kyllä voinut sanoa, taapersi, mutta eihän sillä oikeastaan ollut mitään väliä. Vain sillä oli väliä, että Siiri kihisi kiukusta ja varmasti jokainen vastaantulija huomasi sen ja ymmärsi tehdä tietä.

Välillä Shanna pysähtyi ja katseli kiukusta kihisevää äitiään kunnes ymmärsi kipittää tämän perään. Tänään ei sanottaisi äidille mitään vastaan.

Vihaisenakin Siiri kiinnitti huomiota siihen miten hotellin yläkerta oli muuttunut hänen jäätyään äitiyslomalle. Tomi oli saanut oman työhuoneen ja sitä Siiri nyt etsi. Oli etsinyt jo jonkin aikaa kun ei ollut löytänyt ketään kertomaan mistä löytäisi miehensä. Hänen nilkkojaan turvotti ja olo oli muutenkin huono.

Yläkerrasta hän viimeinkin löysi hotellin työntekijän. Tosin hän ei ollut ikinä tavannut häntä.

- Kertoisitko mistä löydän Tomi Beatin? Siiri kysyi kireänä.

- Onko teillä aika varattuna? nuori nainen kysyi, joka luultavasti oli Siiriä vain pari vuotta nuorempi.

- Ei ole. Ei minun tarvitse varata mitään aikoja. Tuoltako hänet löydän? Siiri kysyi tylysti osoittaen ovea edessään.

- Kyllä, mutta häntä ei voi nyt häiritä. Hänellä on työt kesken, nainen vastasi ja meni Siirin eteen ovelle.

Siiri kohotti toista kulmaansa naiselle ja sanoi:

- Minulle on saman tekevää onko hänellä työt kesken vai ei. Aion tavata hänet nyt.

- Teidän  pitää varata aika jos haluatte tavata hänet, nainen sanoi taas.

- Usko pois, ei tarvitse, Siiri sanoi ja asteli naisen ohi Tomin työhuoneeseen.

- Öö, teille tuli vieras, nainen sanoi kävellessään Siirin perässä toimistoon.

Tomi käänsi hämmentyneen katseensa ensin vaimoonsa ja sitten sihteeriinsä.

- Isi! Shanna hihkaisi ja työntyi yllättyneen Heinin ohi.

Heini tuijotti pientä punahiuksista tyttöä järkyttyneenä. Hän ei ollut edes ajatellut, että hänen pomollaan voisi olla lapsia.

- Hän on vaimoni, Tomi selitti yllättyneelle sihteerilleen ja jatkoi sitten:

- Ilmoitatko isälleni, että en pääse syömään hänen kanssaan.

- Kyllä, tietenkin. Anteeksi kauheasti, Heini sopersi ja osoitti viimeiset sanansa Siirille ja poistui sitten vähin äänin huoneesta.

Siiri ei sanonut heti mitään. Tuijotti vain silmät kipinöiden kädet vihaisesti lanteillaan miestään.

Tomi vastasi vaimonsa katseeseen ja nousi sitten huokaisten tuolistaan ja oli kompastua tyttäreensä.

- Shanna, päästä irti isän jalasta, Tomi sanoi tyttärelleen, joka puristi tiukasti hänen lahkettaan nyrkillään.

- En, tyttö vastasi.

- Shanna, päästä irti, Tomi sanoi tiukasti ja tyttö irrotti heti otteensa.

- Älä tiuski hänelle, Siiri tiuskaisi ja Tomi katsoi häntä ihmeissään.

- Mitä ihmettä? Mikä nyt on vialla ja eikö sinun pitäisi olla kotona? Tomi kyseli.

- Sulla ei siis oo mitään käsitystä siitä miksi oon niin vihanen sulle? Siiri kysyi ja käänsi katseensa vihaisena pois miehestään.

- Siiri älä nyt. Mikä on vialla? Tomi kysyi ihmeissään. Hän ei keksinyt mitään syytä miksi Siiri marssi tänne noin suutuspäissään. Tosin tämän uuden raskauden myötä Siirin vanha persoonallisuus oli ruvennut nousemaan taas pahasti esiin. Tomista tuntui, että Siiri keksi riitelemisen aihetta ihan joka asiasta. Milloin hän oli liikaa töissä, milloin ei huomioinnut Shannaa tarpeeksi ja Siiri kehtasi välillä myös väittää, ettei hän rakastanut tätä itseään enää.

- Sinä unohdit! Siiri tiuskaisi syyttävästi.

 - Mitä minä unohdin? Tomi kysyi häkeltyneenä.

- Mun piti mennä yksin neljävuotiaan lapsen kanssa ultraan. Sun piti ilmestyy sinne! Sen jälkeen olis ollut synnytysvalmennus, mutta en tietenkään päässyt sinne, koska sua ei näkyny siellä, etkä vastannu puhelimeen!

 - Oliks ne tänään? Anna anteeks kulta, mä oon tosi pahoillani. Mulla on vaan ollu ihan hirveesti töitä.

 - Sulla on aina hirveesti töitä! Tiiätkö kuinka vaikeeta on olla jossain ultrassa ton ikäsen lapsen kanssa, joka haluu koskea ihan joka asiaan!

- Anteeks. Mun ois pitänyt muistaa, mut en muistanu. Se on ihan inhimillistä. Mä lupaan muistaa ens kerralla.

 - Mä oisin tarvinu sua tänään siellä! Mä en ees päässy sinne synnytysvalmennukseen, mistä tiiät vaikka illalla olisin jo synnyttämässä!

 - Mä pyysin jo anteeksi! Älä huuda. Erehdyksiä sattuu, Tomi tiuskaisi vihdoin takaisin.

 - Älä tiuski mulle! Siiri kiljaisi ja ensimmäinen kyynel valahti hänen poskelleen.

Tomi katsoi kauhistuneena kun kyynel padot avautuivat.

- Mä oisin halunnu, että sä oot siellä mun tukena tänään.

 - Mä oon tosi pahoillani. Älä itke, kerro miten siellä meni, Tomi sanoi lempeästi.

 - Oisit tullu paikalle, Siiri pysyi linjassaan.

- Älä viitsi kiukutella. Mä unohdin enkä voi hypätä ajassa takasin päin. Kerro miten meidän pikkunen voi? Tomi sanoi ja painoi hellästi kätensä Siirin valtavalle vatsalle.

Shanna istui hiljaa nurkassa eikä uskaltanut sanoa mitään kun vanhemmat riitelivät.

 - Lääkäri huomasi, että vauvoja onkin kaksi, Siiri huokaisi.

 - Kaksi! Miten se on mahdollista? Olisihan se pitänyt huomata jo aiemmin, Tomi kysyi kauhistuneena ja ummisti silmänsä, koska viiltävä päänsärky jomotti hänen ohimossaan.

- Joku viimeisen vuoden opiskelija on aiemmin tehnyt tutkimukset, eikä oo huomannut mitään.

 Tänään mulla oli siellä uusi lääkäri ja se huomasi, että niitä onkin kaksi.

- Eli me saadaan yhden sijasta kaksi lasta? 

Siiri nyökkäsi.

 - Tule tänne, Tomi sanoi ja otti vaimonsa syliinsä.

 - Haittaako se sua? Siiri kysyi itkuisena.

- Ei, haittaako se sua? 

- Ei, Siiri kuiskasi ja purskahti taas itkuun.

 - Älä itke. Tämänkö takia sä olit niin vihainen mulle kun sä pelkäsit mun reaktiota? Tomi kysyi ja pyyhki kyyneleitä Siirin poskilta.

- Joo. Anteeksi, että huusin.

 - Höpsö. Lähdetään kotiin, Tomi sanoi ja painoi hellän suudelman Siirin huulille.

 Tomi kaappasi pelästyneen pikkutytön syliinsä ja asteli Siiri perässään pois työhuoneestaan.

 - Minä lopetan tältä päivältä. Sinäkin voit lähteä kotiin jos haluat, Tomi ilmoitti sihteerilleen.

- Okei, kiitos, Heini vastasi ja katsoi kun perhe hävisi näkyvistä.

Hän oli hieman ihmeissään. Hän oli kuullut kun pariskunta huusi toisilleen ja nyt he lähtivät käsikädessä kotiin.

 Kotona koko perhe istui vaitonaisena olohuoneessa. Shanna sai katsoa lempi piirrettyjään hyvitykseksi vanhempien röyheästä käytöksestä. Tyttö oli säikähtänyt pahasti vanhempiensa riitelyä eikä ollut sanonut sanaakaan kotiin mennessä.

 Siiri oli väsähtänyt riitelystä ja jännittämisestä, joten nukahti melkein samantien Tomin vierelle kun he kotiin pääsivät.

 ~

Uusi osa vihdoin täällä. Nyt on ollu aika pitkiä taukoja päivityksissä, mutta koittakaa kestää. Mulla on ollu ihan hirveesti menoja ja ei oo ollu aikaa pelailla. 

Kommenttejä odotellen. :)