28. Miksi koskaan sinut kadotin?

Osan lukumusiikki.

***

Seuraavana päivänä

 - Mä lähen vähän kiertelemään kaupungille kun koulun alkuun on vielä monta tuntia, lähtetkö mukaan?

 - En, mä tuun vaikka sit pyörällä, Shanna vastasi kireästi.

 - Hei, etkai sä oikeesti oo vieläkin vihanen?

- En, en. Mä haluun nyt vaan asettuu rauhassa tänne.

 - No okei sit. Nähään koulussa, Sabrina sanoi ja lähti.

 Vähän ajan päästä Sabrinan lähdön jälkeen ovi kello soi.

- No kuka siellä nyt on? Shanna mutisi itsekseen.

- Huomenta! Ajattelin, että kun on näin kaunis päivä ja koulun alkuun aika lailla aikaa niin oisitko lähteny mun kanssa rannalle? Nick kysyi rennosti.
- Mitä? En mä, Shanna sanoi hämmentyneenä.
- Ei kun lähe nyt. Voitais tutustuu toisiimme, Nick sanoi ja katsoi vaativasti Shannaa silmiin.

- No okei. Tuu sit sisään niin käyn vaihtamassa uikit, Shanna vastasi ja läväytti oven sepposen selälleen.

- Sullahan on samanlainen keittiö kun mulla, Nick äkkäsi kun käveli sisään.

- Öh, juu. Näissä kaikissa on vissiin samanlaiset, Shanna mutisi ja kiirehti yläkertaan.

Pian Shanna jo kiiruhtikin takaisin alakertaan, tosin jokseenkin hermostuneena.

- Oletko valmis? Nick kysyi ja hymyili kun näki Shannan hämmentyneen katseen.

- Joo, mennään vaan, Shanna yritti sanoa reippaammin.

- Kiva auto, Shanna sanoi yrittäessään rikkoa jännitystä.
- Eiks ookkin. Ostin paripäivää sitten, Nick kertoi ja hurautti menemään.

 Yliopistokaupunki oli pieni, joten ei mennyt kauaakaan kun musta urheiluauto viiletti kaupungin halki rannalle.

 Shanna riisui hätäisesti päällivaattensa pois ja sysäsi vaatemyttynsä takapenkille. Häntä jännitti entisestään kun hän huomasi, että ranta oli täysin autio. Niin hänen tuuriaan.

 Shanna raapi varpaillaan hermostuksissaan hiekkaa ja tuijotti tyhjää rantaa.
- Mä unohdin ottaa pyyhkeen mukaan, Shanna sanoi hiljaisuuden jatkuessa.
- Ei haittaa. Mä otin kaksi ja rantavarjon myös, Nick virnisteli ja kaiveli takapenkkiään.
- Okei, Shanna sanoi vaivaantuneena.
- Tule, mennään sitten. Nick sanoi ja veti Shannan mukanaan hiekalle.

 Mies levitti päivänvarjon ja heitti siniset rantapyyhkeet hiekalle.
- Miksi sä oot niin hiljanen? Silloin jokunen vuosi sitten sulla kyllä riitti sanottavaa?

 - Kait mä oon muuttunu niistä ajoista. Mehän oltiin ihan teinejä silloin, Shanna sanoi hermostuneena ja käänsi selkänsä miehelle.

 - Sä et taida olla kiinnostunu musta, Nick totesi Shannan selälle.
- Ei kyse oo siitä, ettenkö mä ois kiinnostunu, Shanna sopersi ja nousi, ennen kuin Nick huomaisi hänen punehtuneet kasvonsa.

 - Sä välttelet mua tosi tehokkaasti, Nick huusi ja kiiruhti Shannan perään veteen.

 - En mä välttele, sä etenet liian nopeesti. Se hämmentää mua, Shanna totesi.

 - Hämmentää? Sua! Nick sanoi epäuskoisena.
- Niin, Shanna vastasi.
- Ei sua silloin viimeksi kyllä hämmentänyt mikään, Nick sanoi ja viittasi parin vuoden takaiseen tapaamiseen.

 - Kumpa vain tietäisit. Mä muutuin ihan totaalisen paljon silloin. Ennen mä tiesin kuka mä olin ja mitä mä halusin, mutta sen jälkeen kun sä kävit vierailulla hotellilla mun piti alkaa etsimään uudelleen mun identiteettiä, Shanna tokaisi ja kahlasi pois vedestä.
- Mitä sä tolla tarkoitat? Nick tivasi.

 - Unohda, Shanna sanoi, mutta Nick tarttuikin tätä harteista.
- Eikun kerro nyt.
- No hyvä on. Ennen sun tapaamista mä tiesin kuka mä oon ja mitä mä haluun. Mä todellakin tiesin, että mä en ollut mikään päiväunelmissa elävä tavallinen teinityttö. No sen yhden pikku suukon takia musta todellakin tuli yksi täysin tavallinen teinityttö, joka eli päivät omassa haavemaailmassaan.

 - Sä ihastuit muhun! Nick sanoi liian ilahtuneesti.
- Joo, niin tein. Mutta mä pääsin sen yli, mut nyt sä oot taas siinä ja musta tuntuu, että kaikki mun yritykset unohtaa sut oli ihan turhaa.
- Hyvä, koska mä en haluu, et sä unohdat mua. Kyllä mäkin sua mietin.

- Se oli silloin.
- Joo ja nyt on nyt ja mä haluun tutustua suhun. Lähetkö sä mun kanssa syömään ennen koulua?
- Okei, Shanna vastasi ja auttoi Nickiä kantamaan rantakamppeet autoon.

~

Tunnin päästä

Saavuttuaan päivän ensimmäiselle luennolle Sabrina hymyili tietävästi kun näki miten Shanna meni istumaan Nickin viereen ja hymyili tälle varovasti.

 - Saanko mä nyt anteeksi? Sabrina kumartui kuiskaamaan Shannalle.
- Joo, joo. Anna olla jo, Shanna naurahti viimein ja kääntyi takaisin eteenpäin.

 - Osallistumalla koulun vapaaehtoisiin kerhoihin voitte saada niistä muutaman ylimääräisen opintopisteen, opettaja selitti.

 Shanna huokaisi turhautuneena, se Yumi Aisawa oli kertonut tuonkin asian satakertaa edellisenä päivänä.
Pian opettaja kuitenkin siirtyi päivän oikeaan aiheeseen ja Shanna jo melkein toivoi, että opettaja palaisi toistelemaan edellistä asiaansa. Taloustieto oli jotain maailman pitkästyttävintä Shannasta, eikä se kiinnostanut häntä laisinkaan.

 Shanna katsoi silmät pyöreinä kun Nick osallistui aktiivisena tunnin kulkuun ja esitti mitä oudoimpia kysymyksiä ja vaikutti kiinnostuneelta.

Shanna huokaisi helpotuksesta kun huomasi, ettei ollut tunnin ainut oppilas jota ei kiinnostanut. Eräs poika torkkui pulpetillaan, taisi jopa välillä kuorsata.

Monien taukojen ja pitkästyttävien tuntien jälkeen Shanna hymyili leveästi kun opettaja ilmoitti, että tämä päivä oli pulkassa.

 Muiden oppilaiden madellessa luokasta ulos Sabrina hyppelehti virnistellen Shannan luokse.

- No onko sinulla mitään kerrottavaa?

 - Sabrina anna olla jo, Shanna sanoi punastuneena, koska Nick kuunteli aivan vieressä heidän keskusteluaan.

 - Oot ihan tylsä. Joko te seurustelette? Sabrina vain jatkoi tivaamistaan.

 - Lopeta! Shanna tiuskaisi punaisena ja Nickin huulille levisi iso hymy.

 Kukaan ei huomannut myhäilevää toimittajaa ikkunan takana, joka napsi innoissaan valokuvia.

 - Siinä hän on. Tästä tulee jymyjuttu, urani lähtee aivan uuteen suuntaan, nainen hymyili lasin takana ja napsi erityisesti kuvia Shannasta.

- Kukaan ei ole vielä pystynyt jäljittämään sitä punatukkaista tyttöä vuosien takaa, mutta tämä nainen se on. Olen sataprosenttisen varma siitä. Tämän kuvan jälkeen pääsen varmasti kuvittamaan sen Nick Monreyn elämänkerran, nainen naureskeli tyytyväisenä itseensä.

 Koulun loputtua Sabrina törkeästi kutsui Nickin viettämään heille iltaa, vaikka Shanna oli ajatellut viettää rauhallisen koti-illan pohtimalla tunteitansa tarkkaan Nickiä kohtaan.

 Nick jutteli niitä näitä Sabrinan kanssa ja nainen oli innosta pinkeänä.

 - Siis vau. En olisi ikinä uskonut, että sinä oikeasti sanoitit sen kappaleen itse, Sabrina hehkutti miehelle.

 - Se on mun ensimmäinen itse sanottamani kappale, Nick totesi ja siirtyi aivan Shannan likelle. Mä sanoitin sen Bridgeportin keikan jälkeen Nick sanoi ja nosti kätensä Shannan olalle.

 - Oikeastikko? Shanna liittyi keskusteluun sydän takoen villisti.
- Joo, mä ajattelin koko ajan sua, Nick virnisti ja Sabrina pyöräytti silmiään.

 - No mä taiankin mennä tästä nukkumaan, Sabrina totesi kun alkoi pahasti tuntea itsensä kolmanneksi pyöräksi.

 - Hyvää yötä, Nick ja Shanna toivottivat yhteen ääneen ja naurahtivat sitten.

- Munkin pitäis varmaan mennä, huomenna alkaa aikaseen koulu, Shanna sanoi varovasti.
- Okei. Saatatko sä mut ovelle? Nick kysäisi ja hipaisi Shannan poskea.
- Joo, tietysti, Shanna sanoi häkeltyneenä ja nousi sohvalta.

- Mulla oli kiva päivä, että juu, kiitos siitä, Shanna takelteli ovella.

 - Höpsö, Nick sanoi ja kaappasi Shannan syliinsä.
- Mitä sä nyt? Shanna sanoi ja tunsi pyörtyvänsä.

Nick painoi huulensa tiukasti naisen huulille.
Suudelman päätyttyä Nick virnisteli leveästi ja katsoi Shannan sumentuneisiin silmiin.
- Alatko sä seurustelemaan mun kanssa?

 Shanna säikähti niin pahasti, että horjahti lattialle takapuoli edellä.
- Seurustelemaan?
- Niin?
- O- okei, Shanna sönkötti.

Nick tarttui Shannan käteen ja auttoi tämän ylös maasta.
- Varttia vaille kaheksan lähetään mun autolla kouluun, okei?
- Okei, Shanna toisti hölmistyneenä ja Nick hymyili leveästi ja suikkasi vielä suukon naisen poskelle ja lähti kotiinsa.

~

" Olen hulluna sinuun, mutta pelkään."

~

Nääh, tätä oli kauhean raskas tehdä, koska en ollut suunnitellut juonta yhtään. :O
Ja sen jopa ehkä huomaa..
Mutta tähän väliin pitää saada aika paljon materiaalia ennen ku pääsen suunnitelmiini. :D