26. Turha luulla etten muista, etten jäänyt kaipaamaan.

Osan lukumusiikki.

***

N. neljän vuoden päästä

 - Sä siis muutat Sabrinan kanssa samaan kämppään? Julia kysyi epäuskoisena kun oli tullut poikkeamaan Shannan luona.

 - Pakko, mulla ei oo rahaa omaan kämppään ja en haluu asumaan mihkään opiskelija-asuntolaan.

 - Kait se sitte on järkevintä, Julia myönsi vastentahtoisesti.

- Musta on tosi kurjaa kun sä, et tuu opiskelemaan samaan yliopistoon, Shanna huokaisi.

- Niin, mutta Midnight Hollowayn taidelinja on paljon halvempi kun siellä sun koulussa.

- Sä sentään pääset opiskelemaan sitä mitä sä haluut. Mä joudun opiskeleen jotain liikealaa tai jotain yhtä turhaa, Shanna valitti.

- Miks sä sit hait sinne?

- Koska isä ei muuten maksais mun opiskeluja.

- Se haluu, et sä jatkat hotellia, Julia naurahti.

- Niin haluaa. En kyllä jatka.

- No mun on nyt kyllä mentävä.

- Tuuthan sä illalla? Mä esiinnyn Jukan mestassa.

- Voin mä tulla käväsemään, mut aamulla on aikaseen lähtö, Julia vastasi.

***

Musiikki tuli mankalta, mutta laulu oli Shannan itse tuottamaa. Neljässä vuodessa ei ollut tapahtunut ihmeitä, mutta Shanna oli saanut jalkansa oven väliin ja pääsi silloin tällöin esiintymään paikallasiin kuppiloihin ja yökerhoihin.

 Julia kuunteli puolikorvalla Shannan laulua ja toisella korvalla kun Sabrina selitti jotain.

 Hän ei vieläkään täysin ymmärtänyt miten Sabrinasta oli tullut osa heidän porukkaansa.Yläaste ja lukio olivat humahtaneet kuin hetkessä ohi ja Julia tajusi, että huomenna he kaikki lähtisivät omille teilleen, eivätkä ehkä tapaisi toisiaan enää koskaan. Julia tajusi myös sen, että tämä koski pelottavasti myös häntä ja Shannaa. Ja silti hän istui tässä Sabrinan kanssa vaikka hänen ystävänsä oli lähdössä hänestä satojen kilometrien päähän ja hän itse oli lähdössä tästä tuhansien kilometrien päähän. Synkkään Midnight Hollowayhin.

 Julia katsahti ystäväänsä ja hymähti. Shanna oli kerännyt jonkun verran kuuntelijoita baariin, mutta tämä ei todellakaan ollut sitä mitä he olivat joskus suunnitelleet. Noh, teinivuodet olivat sitten kait lopullisesti ohi.

 - Mä käyn vessassa, Sabrina ilmoitti kun Shanna lopetti laulamisen.

- Ok, mä lähen varmaan kohta kotiin, Julia vastasi.

- Ai, no me ei kait huomenna enää nähä? Sabrina kysyi.

- Ei varmaan.

- No hyvää matkaa sitten, Sabrina toivotti ja poistui.

 - Mun on pakko lähtä. Mulla on tosi aikaseen herätys aamulla, Julia pahoitteli Shannalle kun tämä laskeutui lavalta.

- Nyt jo! Eihän me ehitty viel mitään jutella, Shanna sanoi pahoittelevasti.

 - Muistathan sä silti soitella? Shanna varmisti.

 - Joo. Sulla on siellä varmasti tosi kiireistä kun se on niin tiukkatahtinen koulu, Julia totesi.

 - Niin, mut mulla on aina aikaa sulle.

 - No pidä ittestäs huolta, Shanna jatkoi ja halasi tiukasti ystäväänsä.

- Sä kans. Älä unohda, että kuka sä oot siellä niitten snobien keskellä, Julia naurahti.

 - En varmasti. Älä säkään niitten taiteilija hihhuleitten parissa.

 - Sovittu, mut nyt mun on mentävä.

- Entäs Tony? Shanna kysyi vielä Julian tehdessä lähtöä.

- Me lähetään eri teille, semmosta se on, Julia vastasi ja lähti.

 - Lähtikö Julia jo? Sabrina kysyi kun tuli vessasta.

 - Joo. Tosi outoo kun se ei asukkaan enää samalla paikkakunnalla ja käy samaa koulua, Shanna sanoi haikeana.

 - Onneks puhelimet ja videokeskustelut on keksitty, mut mä ymmärrän miltä susta tuntuu. Mustakin tuntu ihan kamalalta silloin kun Eva lähti eri lukioon kun me.

 - Ootteko te nähny paljoo sen jälkeen?

 - Tietysti. Me nähää, joka loma. Mut toisaalta, me ollaankin sukulaisia, Sabrina vastasi.

 - Mut kyl tekin varmasi näette. Tuleehan se Julia varmasti lomisin pois sieltä peräkylästä.

- Totta. Lähetäänkö mekin kotiin? Shanna kysyi.

- Joo, lähetään vaan.

- Mä tuun hakemaan sut huomen joskus kahenttoista jälkeen, Sabrina sanoi pihalla.

- Okei, mä oon valmiina silloin. Vähän jännää.

***

 Seuraavana päivänä pinkkilavauto viiletti kohti yliopistokaupunkia ja parin sadan kilometrin jälkeen se pysähtyi sinisen luhtitalon eteen.

***

Shanna oli juuri saanut purettua tavaransa, joten hän istahti hetkeksi lepäämän valkoiseen riippukeinuun.

Täällä hän nyt sitten asuisi seuraavat kolme vuotta. Se olisi pitkä aika. Yhteenmuuttaminen Sabrinan kanssa oli aluksi vaikuttanut loistoratkaisulta, mutta nyt kun Shanna katseli heidän yhteistä huonettaan, hän tajusi, että hän tulisi näkemään Sabrinaa sekä koulussa, että kotona. Se voisi pitemmän päälle olla jo vähän liikaa.

No ainakin hän säästäisi rahaa. Asunto oli nimittäin valmiiksi kalustettu, heidän ei tarvinut kuin maksaa vuokra ja ostaa itse ruokatarpeensa. Muuten kaikki oli valmiina.

Shanna laahusti alakertaan katsomaan mitä Sabrina oli siellä saanut aikaiseksi.
- Saitko tavarat purettua? Sabrina kysyi kun Shanna istahti muuttolaatikoiden päälle.

- Joo, Shanna vastasi laiskasti.
- No hyvä. Mitä jos mä keittäsin meille kahvit ennen ku lähetään tutustumaan kouluun?
- Kuulostaa hyvältä.

 - Millanenkohan luokka meilla on? Sabrina pohdiskeli keittäessään kahvia kapselikeittimellä.
- Jaa-a, vaikea sanoa. Varmaan täynnä tosikoita, ku on täst alast kyse.

 - Toivottavast ei, Sabrina vastasi ja laski Shannan eteen kupin ja istahti tätä vastapäätä.

 - Miks sä muuten hait tälle alalle?

 - Mä haluun sihteeriksi johonkin muotitaloo, Sabrina vastasi.
- Ai, ihan oikeesti?
- Tietysti. Mä oon aina halunnu.

- Lähetäänkö?
- Joo, mennään vaan, Shanna huokaisi.

Yliopistolla

 - Hei, oletteko liiketoiminnan uusia opiskelijoita? eräs opiskelija kysyi heiltä.
- Kyllä, Sabrina vastasi heti.

 - Olen Yumi Aisawa ja toimin tämän vuoden tuutorinanne. Jos teillä on jotain koulutukseen liittyvää kysyttävää niin vetäkää minua hihasta. Tuosta pöydästä löydätte lukujärjestyksenne ja kaikkea ilmaiskrääsää, nainen selitti ja häipyi sen jälkeen omille teilleen.

- Taisit olla oikeessa niistä tosikoista, Sabrina kuiskas.
- Äläs. Tästä tulee pitkä vuosi.

 - No ainakin me ollaan samalla luokalla, Sabrina yritti sanoa pirteänä.
- Niinpä. Ehkä me päästään hengailee, toisten alojen opiskelijoiden kanssa, Shanna vastasi.

 Otettuaan lukujärjestykset tytöt suuntasivat katsomaan mitä yläkerrassa oli.

 - Mun päätä särkee jo kun mä ajattelen paljon täällä on tenttejä. Tää paikka on tehty opiskelua varten, Shanna huokaisi.
- Jep, mut sitä vartenhan me täällä ollaa, Sabrina vastasi.
- Mä en aio pysyy tällä alalla päivääkään. Mennääkö pelaa biljardii? Shanna kysyi.

 - Mennään vaa.
- Ootko sä pelannu ikinä? Shanna kysyi latoessaan palloja pöydälle.
- En, ootko sä?
- En, Shanna naurahti.

 - Hei, kato! Eiks toi oo Nick Monrey? Sabrina vingahti.

- On, Shanna kuiskasi ja jähmettyi paikalleen.

 - Mitä se täällä tekee? Shanna mutisi itsekseen.
- No opiskelee? Sabrina ehdotti.

 - Ei. Miks se täällä opiskelis? Sillähän on jo kaikki mitä se voi elämältään haluta.
- Ootko varma? Hei mihin sä meet? Sabrina huudahti.

 - Hys, Shanna sihahti ja kurkisti kulman taakse.

 - Se vaan juttelee tuolla jollekkin eikä välitä yhtää vaikka toi nainen kuvaa sitä, Shanna tuhahti.

 - Mitä sä siitä välität? Sabrina kysyi varovasti.
- No en välitäkkään, Shanna vastasi kopeasti, mutta todellisuudessa hänen sydämensä hakkasi kovaa vauhtia.

 Hän ei ollut nähnyt Nickiä sen yhden illan jälkeen, mutta hän muisti sen yhä elävästi.

 Eihän tietenkään ollut jäänyt piehtaroimaan mihinkään teinirakkauteen, mutta kait jokainen muisti sen ensimmäisen ihastuksensa? Ainakin ensimmäisen suudelmansa.

 Shanna säpsähti kun valokuvaaja nainen katsahti heihin kysyvästi.

 - Tuu lähdetään, Shanna sanoi ja työntyi Sabrinan ohi.

 - Oota nyt vähän! Sabrina huudahti ja juoksi portaille.

- Mihin sä meet?
- Lähetään kotiin, Shanna huusi portaitten päästä.
- Nyt jo. Eihän se perhedytys oo viel edes alkanu.
- Meil alkaa huomenna koulu, ei me tarvita mitään perehdytystä, Shanna huusi.
- No okei sit.

 - Mä en tajuu mikä kiire sulle tuli? Olisit menny juttelee sille, Sabrina sanoi autossa.
- Miks oisin menny. Eihän me tunneta tai mitää.
- Miten nii, ette tunne? Silloin muutama vuosi sittenkin..
- Me vaan törmättiin ja hengailtiin, ei muuta. Se tuskin ees muistaa mua.

 ~

"Pidit hetken musta kiinni,
minä tahdoin suudella."

~
Tälläinen osa tällä kertaa. 
Mitäs tykkäsitte?
Mitä mieltä ootte Sabrinasta? Entäs Juliasta?
Kummasta tykkäätte enemmän?

:)

Extra- kuvat:

 Aaron Beat

Hilary Beat